Vastahan sitä aloiteltiin uutta kautta ja nyt kisakauden avaukseen on vain kolme viikkoa. Vaikka kautta on vielä reilusti jäljellä, olen viimeisten parin päivän aikana miettinyt kuluneita kuukausia. En tiedä, kuinka paljon kunto on parantunut viime vuodesta, mutta kuitenkin olen tyytyväinen.

Elämäntilanteeni on muuttunut paljon viime kaudesta ja työni on tuonut mukanaan omat haasteensa, mutta motivaationi on säilynyt ja olen nauttinut treenaamisesta. Toki on ollut myös päiviä kun ei olisi huvittanut lähteä lenkille tai uimahallille, eikä mukavuusalueelta poistuminen ole ollut aina herkkua. Kuitenkaan vastaavaa notkahdusta kuin vuodenvaihteessa 2015 ei ole tullut. Koen, että tämä kausi on ollut tasapainoinen: en ole joutunut venymään äärimmilleen aikataulujen tai jaksamisen suhteen, mutta olen päässyt harjoittelemaan monipuolisesti (kiitos kuuluu valmentajalleni!). Tästä olen erityisen iloinen, sillä haluan, että harjoitteleminen kuuluu jokapäiväiseen elämääni ja mielestäni arki ei saa olla jatkuvaa suorittamista. Triathlon on kuitenkin minulle vain rakas harrastus.

Vuosi vuodelta opin, kehityn ja saan kokemusta niin harjoittelemisesta kuin kilpailemisestakin. Tämän kauden aikana olen mielestäni kehittynyt ainakin uimisessa, sekä painoharjoittelussa. Olen iloinen vähäisestäkin kehityksestä, sillä minulle se on tämän kaiken suola. Varsinkin kun voi kehittyä monilla eri osa-alueilla!

Nyt riittää menneiden vatvominen ja keskitytään tähän hetkeen, sekä seuraaviin treeneihin!

13177104_10208265388626090_2091603149837